Lähdimme siis torstaina matkaan kohti turkua. Junassa seuranamme Riku, Henkka, Tuula ja Jenni.
Oli tiukkis konnari ja ei antanu meidän juua olutta junassa, joten limukat ja viinat kehiin. Junassa tutustuimme Kemiläisiin, joitten kanssa tuli hilluttua koko reissu.
Saavuimme Turkuun kuumaan ja kosteeseen. Jonna haki minut ja Verkut juna-asemalta kyytiin ja hesen kautta Turkuhallin leirintään.
Teltta pystyyn ja oluet auki. Siinä sitä humalaa sitten olikin ihan lahjakkaasti aamuyöhön asti.
Perjantai aamuna kauhia olo ja ensimmäistä kertaa ikinä sitten oksensinkin krapulassa.
Onnistuin repimään välikuoleman ja heräsin huutoon: "IINA!! JOS SÄÄ SITÄ MOKOMAA HALUAT KATTOON, NIIN NYT HELVETIN KYYTIÄ ETENEMMÄÄN!!"
Otimme ensimmäisen bussin Turun satama-alueelle ja oliihan bussissa tunnelmaa. Koskaan ikinä en ole nähnyt bussia niin täynnä.
Perille päästyämme aloimme todistamaan termiä "Suomen virallinen kävelyfestari". Matka kesti ja kesti.
Pääsimme alueelle ja siinä hetken ihmetellen valuimme telttaan odotteleen Mokomaa.
Olihan! Oivv! Circle pitti pyöri ja kiitos hänelle joka veti mut ihan puskista kumoon. Nyt on kankku kipiä.
Biisit oli ihanuutta! :)
Sille päivälle tuli sitten hiukan rauhallisemmin nähtyä Disturbed, Neurosis ja Slipknot.
Disturbedissä hullun puristuksissa suhteellisen eessä. Sieltä oli jännittävä ängetä pois, että pääsi Neurosista kattomaan.
Knotti veti mahtavan keikan. Porukka hyppii niin antaumuksella, että niittykin oli heilunu ja kauempana oli maa tärissy sen voimassa.
Siitä sitten takasi leirintään. Itsehän en jaksanu. Viime yö paino päälle ja menin kahen aikaan nukkumaan. Nukuin ehkä jonkin kolme tuntia yhteensä. Aluksi oli niin kylmä, että palelin kaikki vaatteet päällä makuupussissa ja auringon noustua nukuin pelkät alusvaatteet päällä.
Lähdimme etenemään sitten taas. Lauantain saldona Asa ja Jätkäjätkät, CMX, Eppu Normaali, Tehosekotin (todella edessä ja hyvää läppää parin muijan kanssa), In Flames, The Living End (eturivi ja aivan mahtavan lahjakas kitaristi) ja Mewiä hetken.
Takasi alueelle ja samantien nukkumaan. :D
Sunnuntai tuo odotettu päivä alkoi.
Yksin alueelle, kun kaikki oli liian väsyneitä tai krapulassa. Kello oli kyllä vasta 12 koska, 12:45 Husky Rescue! <3>
Siinä kattelin Röyhkää ja Verkku soitti saapuneensa Jonnan kanssa alueelle. Aww, birthday girl! Jonna 20v.
Tsippailimme siellä ja suunnitelimme emenevämme Ismo Alanko katsomaan, mutta siinähän kävi niin, että katselin sitä korkeusista. Tarkemmin sanottuna 60m korkeudesta. Hyppäsin siis benjin! :)) OLI IHAN VITUN SIISTIÄ!! ÄÄÄÄ, EI SITÄ VOI EES KUVAILLA!
Siinä sitte kävimme katselemassa Soul Captain Bandin, Apulanta, The Crash ja Volbeatin.
Sitten se koitti, sunnuntain parhaat pileet alkoivat 21:45 ja paikalle saavuin puoltatuntia aikasemmin. Aika koitti ja Ruissalo räjähti!
___FAITH NO MORE___!!!
<3>
Huusin, hypin, lauloin ja itkin.
Kun soi Ashes to Ashes ja koko porukka hyppii ja laulaa kertosäettä, tämän tytön kyynelkanavat aukesivat siinä fiiliksessä! :') Sama homma Epicissa ja keikan loputtua.
Olihan.. Ei sitä osaa edes kuvailla. Kuinka hieno artistitaitelija musiikkilahjakkuus Patton on ja kuinka hän antaumuksella vittuili kaikelle ja kaikille. :D
Kaks encorea saatiin nauttia ja viimeisen jälkeen porukka seiso siellä vielä noin 20min ennen kuin uskallettiin pois lähteä.
Ihan fiiliksissä vieläkin!
Käppäsin siinä hullussa ryysiksessä bussipysäkille ja järkytyin. Jono! Vittu hirviä jono! Varmasti lähemmäs 100m. Siinä kerkesin odottaa bussia jonkin 15min ja sieltä se saapui. Jono hajos ja porukka vaan juoksi hullua kyytiä bussiin. Pääsin jopa istumaan. :D
Pääsin alueelle ja kaikki oli jo siellä. Tyttöilät oli juomat nyysitty ja meidän telttaan yritetty. Ankia.
Joimme siinä sitten Verkun, Henkan ja Jennin kanssa Jallut ja viinat pois.
Jotkut randomit kävi nyysimässä naapurissa asuvilta kaliaa. Juotiin niitä.
Samoilla silmillä vedettiin ja kehksan aikaan oli teltat jo kasassa ja taksi tilattu.
"NO SE ON RIKSA TÄSÄ MORO, SAISKO TURUN TAKSIN NUMERON!"
:---------DD
Asemalla hengailimme ja 10:05 juna kotiin lähti. Turku-Tampere on pimennossa, koska meni niin koomassa ja Tampere-Oulu oli yhtä helvettiä. Kunnon junamatka from hell!
Meidän edessä istu kaksi nuorta äitiä, jolla kummallakin oli kaksi lasta. Joku niistä huusi, itki, kilju, hyppi tai juoksi koko ajan. En nukkunut hetkiäkkään. Kärsimme.
Päästiin ouluun ja kotiin! AHH!
Ihan mahtava reissu! Kiitti kaikille huipuille jotka oli mukana! Kiitti kaikista hyvistä nauruista ja jutuista! Kiitti! Tästä fiiliksestä nautitaan nyt.
:--------)
