!! Varo, naamaspämmi !! Mulla on ongelma ja se on hius. En ehkä tahokkaan vielä muuttua bruneteksi, mutta mitä sitä ennen? Vaalea/shokkiväri himottaa vieläkin, mutta tukka näyttää ydinsodasta niukin naukin selvinneeltä. Parturitäti olisi kova sana, mutta pelottaa, että se pätkii tämän sitten kauhian lyhyeksi. Tätä kun on työllä ja tuskalla kasvatettu. Jos kertais vähä ja kypsyttelis ideoita.
Tällä mentin siis vuoden 2010 alussa. Rastoista oli syssyllä luovuttu ja muunnuin parturituolissa rekkalesboksi. Tuossa oli oli vielä lyhyt, että sen pystyynki saatiin. Sen jälkeen en jaksanukkaan sitä enää lakalla ja vahalla raiskata ja päätä komisti epämääränen moppi.. Hyi.. Yäk!
Maaliskuun alussa sitten lätkäisin ekan värinpoiston kuontaloon ja HYI KAUHIA!! ;__; MITÄ PASKAA! MIKSI KUKKAAN EI SANONU, ETTÄ TUO OLI NOIN KAUHIA?!
Proserssi eteni ja pääsiäisen kieppeillä ja sen jälkeen näytettiinki jo ihan OKlta.
Kesäkuun alussa tukka olikin saanu jo roimasti lissää pittuuta. Tässä vaiheessa oliin näyttävästi löytäny pinnit ja pittiin epämääräsen pitusta ottatukkaa sitten koko kesän tuolla ylhäällä.
Synttäreitten jälkeen sitten astui pinkki kuvioihin. Voi luoja, mää rakastin tuota! Ahh, se oli ihana! Homnom, mussun mussun joo.. Eiköhän asia tullu selväksi.
Tällä pyhkittiin sitten koko kesä. Ja pittuutta tuli kesän myötä hirmuna lissää.
Sitten tuli tyhmä syksy ja sai kesätukka lähtä ja oltiin taas blondi.
Sitten tuli joulu ja taas lujaa rakkautta! Jonka jälkeen päädyttiin tähän punaseen, mutta mää en ennää kestä tätä. Tämä kun kulahtaa heti seuraavalla viikolla kauhiaksi.. :c
Tuon pinkin mää ottasin takas vaikka heti ja sitä nyt taas kovasti suunnittelen. Pittää vaan ideat hyväksyttää tuolla äijjäkkeelläki. Haaveissakin on kyllä semmonen hunajanvaalea kultakutri, mutta enpä tiiä.